Asiakaskokemuksia Kopa-teloista
Veljekset Lehtomäki Oy on käyttänyt kantavia KOPA-teloja niiden alkuvaiheista saakka Ponsse-metsäkoneissa. Lue yrittäjä Pertti Lehtomäen haastattelu.
Metsäalan Ammattilehden haastattelussa kesällä 2021 yrittäjä Pertti Lehtomäki sanoi mm., että ”Kopa-telat ovat kantavuutensa ansiosta suokorjuussa aivan ylivertaiset ja silti ne soveltuvat hyvin yleiskäyttöön, joten teloja ei tarvitse koko ajan vaihdella”. Lue mielenkiintoinen juttu telojen käyttökokemuksista ja tuotekehityksestä!
Monikäyttöiset kantavat telat vakuuttaneet kestävyydellään
Multialainen Veljekset Lehtomäki Oy urakoi puuta noin kahdellakymmenellä metsäkoneella Keski-Suomen alueella toimien UPM:n avainyrittäjänä ja Metsä Groupin alueyrittäjänä. – Meille tuli KOPA-teloja ensimmäisten joukossa vuonna 2016. Jo lyhyen testailun jälkeen huomattiin, että ne soveltuvat pehmeiden maiden korjuun lisäksi myös laajaan yleiskäyttöön – toki järkeä käyttäen, sanoo yrittäjä Pertti Lehtomäki. Tänä päivänä Veljekset Lehtomäeltä löytyy lähes 30 paria KOPA-teloja. – Niinpä pystymme tarpeen vaatiessa varustamaan suurimman osa koneistamme kantavilla KOPA-teloilla. Noin puolet teloista on 900 mm leveitä ja puolet 1000 millisiä. Yleensä käytämme etutelille kapeampia ja takana leveämpiä, jolloin painava koneen kuormatila kantaa pehmeillä paremmin kun pintapaineet pienenee. Kokeilimme aikanaan yhdessä ajokoneessa takana myös 1200 mm leveitä KOPA-teloja, joita varten Ponsse muutti kuormatilan rakennetta että ne saatiin mahtumaan alle ilman että kuljetusleveys kasvoi liikaa. Erikoisratkaisu toimi ihan hyvin ja olihan koneessa kantavuutta, toteaa Lehtomäki.
Jopa ympärivuotiseen käyttöön
Kesäaikaan KOPA-telat ovat laajasti käytössä koneiden alla, mutta niillä on ajettu läpi vuodenkin. – Pari talvea oli niin leutoja ja vähälumisia, että KOPA-telat olivat vallan mainiot niissä olosuhteissa. Mutta viime kevättalvena, kun lunta oli paljon, niin vaihdoimme niiden tilalle kapulateloja, sillä lumi pakkautuu renkaan ja telan väliin laittaen telirakenteet vähän turhan koville. Ja kun ajokuorma lumen takia kasvaa, niin se näkyy polttoaineenkulutuksessakin. Mutta sitten kun lumimäärä väheni asensimme KOPAt takaisin alle kohti kelirikkoa mentäessä. Myös jos ollaan oikein kivikkoisessa kohteessa vähän pidemmän aikaa, niin silloin on hyvä vaihtaa kapulatelat. Talvella KOPA-teloilla ajettaessa pitää ajourat miettiä niin, että ei jouduta sellaisiin tilanteisiin, että kone lähtee luistamaan sivuttain, sillä sileä telarakenne ei luonnollisesti tarjoa kapulatelan sivuttaispitoa rinteissä. Talvea varten yleensä hitsailemmekin KOPA-teloihin lisää liukuestepaloja, kertoo Lehtomäki.
Pehmeillä mailla ylivertaiset – maastoon jää vähemmän jälkiä
Keski-Suomen alueella osuu aika usein leimikolle suota ja pehmeitä kohtia. – KOPA-telat ovat kantavuutensa ansiosta suokorjuussa aivan ylivertaiset ja silti ne soveltuvat hyvin yleiskäyttöön, joten teloja ei tarvitse koko ajan vaihdella. Tasainen sileä telalapun rakenne vähentää maastoon jääviä jälkiä ja koneen voi huoletta ajaa alas ritiläauton kyydistä metsätiellä tai sompailla kääntöpaikalla ilman että tien pinnat menee rikki, kertoo Lehtomäki.
Jatkuvaa kehitystä
Koneosapalvelu on tehnyt jatkuvaa kehitystyötä KOPA-teloissa ja rakenne onkin muuttunut vuosien saatossa saatujen kokemusten ja asiakaspalautteen perusteella. – Ensimmäiset telat olivat melko lailla kaivuritelat millä nimellä niitä alettiin kutsuakin. Mutta tänä päivänä KOPA-telat ovat jalostuneet aivan omaksi tuotteekseen täysin metsäkonekäyttöön tarkoitetuiksi. Alkusarjan teloissa oli lapuissa kaivukoneiden telavedossa tarvittavat reiät, joita ei tietenkään metsäkoneissa tarvittu. Ne poistuivat melko pian, mikä paransi telalapun kestävyyttä, ja kun HD-mallit tuli markkinoille niin myös teräsmateriaali vahvistui. Alkujaan suorat telalappujen päät Koneosapalvelu muotoili pyöristetyiksi, jolloin maastoon ei jää jälkiä eikä telat tarraudu maastossa kiinni kantoihin ym. sanoo Lehtomäki. Telalappujen lisäksi Koneosapalvelu on hionut muutenkin rakennetta entistä toimivammaksi. – Uusissa malleissa sivulenkit ovat aiempaa reilusti vahvemmat ja sitä kautta kestävämmät, mihin meidänkin antama palaute on varmasti vaikuttanut. Samoin telojen sisätartunnat ovat nyt suuremmat, jolloin rengas ei pääse tiukassakaan paikassa pyörähtämään telan sisällä tyhjää ja ne tukevat aiempaa paremmin kenkäosaa. Myös telaohjureiden kulmia on muutettu matkan aikana ja ne ohjaavat telan oikein renkaan päälle. Kehitysprojekti on ollut hienosäädöissä vähän sellaista kellosepän työtä mikä näkyy tämän hetken telojen optimaalisessa rakenteessa. Ajomukavuus saa entistä enemmän kiitosta kuljettajiltamme, kommentoi Lehtomäki.
Pitkäikäinen tela
KOPA-telojen kestävyyteen ollaan Multialla oikein tyytyväisiä. – Meiltä löytyy teloja, joilla on ajettu erilaisissa olosuhteissa jopa 8000 tuntia ja ne ovat edelleen iskussa. Aika usein telat lähtevät meiltä käytetyn koneen mukana ja jatkavat sitten jossain elämäänsä, Lehtomäki toteaa.
Toimii jättiläisenkin alla
Veljekset Lehtomäellä on hyviä kokemuksia KOPA-teloista myös järeissä Ponsse Elephant King kuormatraktoreissa kolmen vuoden ajalta. – Elephant painaa täydessä telavarustuksessa lähes 30 tonnia – jättiläinen on muutenkin mitoiltaan suuri ja voimiltaan väkevä. Pyöräkooltaan R26.5 750×700 koneessa on sekä edessä että takana 1000 mm leveät KOPA-telat eikä keston kanssa ole ollut mitään haasteita. Sileälappuiset telat kompensoivat hyvin koneen suurta massaa, jolloin kantavuus on pehmeilläkin hyvä, maastoon jää vähemmän jälkiä ja koneen pystyy purkamaan hyvällä omallatunnolla tieltä, sanoo Lehtomäki.
10-pyöräinen suokone
Toinen mielenkiintoinen Veljekset Lehtomäen kone, jossa KOPA-telat ovat osoittautuneet toimiviksi, on 10-pyöräinen Ponsse Wisent kuormatraktori. – Kun mennään oikein pehmeille, niin lisäakselin ja kantavat telat asentaa koneeseen parissa tunnissa, jonka jälkeen käytössä on todella kantava erikoiskone, jonka omapaino pysyy silti yllättävän alhaisena. KOPA-telat ovat 1000 mm leveät ja takatelillä telamatto metriä pidempi kuin normaalisti, joten suon yli mennään että heilahtaa, sanoo Lehtomäki.
Jutun teksti: Janne Jokela / Metsäalan Ammattilehti
Kuvat: Koneosapalvelu Oy